Saavuttiin kisapaikalle ensimmäisenä, aamukahdeksan aikaan. Meidän luokkamme rataantutustuminen alkoi klo 9, joten oli hyvää aikaa hengailla kentällä  ympäriinsä ja antaa Mantan päästää yli-innokkuus ulos kropasta.

Rata ei sinällään ollut vaikea, yhtäkään putken suuta ei ollut houkuttelevasti esillä, jotta Manta olisi voinut tehdä omia johtopäätöksiä kummasta päästä putkeen mennään. Rengas oli jätetty tästä radasta pois, helpotus, sillä se oli edellisen kilpailun kompastuskivi. Keinun kävin kiikuttamassa, että tietäisin minkä ”painoinen” se on, eli kuinka pitkälle voin Mantan päästää, ennenkuin toinen pää lähtee laskemaan.

Kolme ensimmäistä estettä olivat hyppyjä, sen jälkeen putkeen, putkesta keinuun.  Manta malttoi loistavasti odottaa, että saatiin ensimmäinen kontaktieste (keinu) hyväksytysti suoritettua. Sitten hyppy ja toiseen putkeen.  Hyppy, minkä jälkeen painelin menemään vauhdilla eteenpäin, sillä koiralle oli saatava vauhtia A-esteelle tullessa. Mantan ollessa A-esteen huipulla, alkaa jarruttelu, sillä tämä oli toinen kontaktieste ja Manta saattaa kovassa vauhdissa hypätä ennen kontaktia alas,  mutta EI onneksi nyt. 🙂
A-esteeltä  putkeen, hyppy, muuri, hyppy kaarteessa, muuri kaarteessa, sitten kolmas kontaktieste  puomi, jonka loppupäässä joutuu himmailemaan, jos mielii saada  Manta kulkemaan kontaktin kautta. Siitä putkeen ja sitten kepit. Kepit ovat olleet tähän astisissa kisoissa heikoin lenkkimme, joten päätin ottaa tällä kertaa varman päälle; vähentää vauhtia reilusti ja selkeästi ohjata oikeasta rakosesta sisään ja sitten matkalla lisätä vauhtia. Jarrutin Mantan menoa pikkuisen liikaa, jolloin se pysähtyi sekunniksi, mikä tulkitaan aina kieltäytymiseksi (koiran pysähtyminen radalla => kieltäytyminen => 5 virhepistettä) . Pysähtymisestä huolimatta itse kepit Manta suoritti juuri niin kuin kuuluukin. Keppien jälkeen usvaa putkeen ja täysillä eteenpäin kahden hypyn kautta maaliin.
Suoriuduimme radasta ihanneajan puitteissa,  tällä kertaa hyväksytty tulos -5 virhepisteellä ja ylläripylläri kolmossija  🙂 Tässä kisassa Manta oli LOISTAVA   🙂

Ykköskisassa, kaikissa kokoluokissa (mini – medi – maxi) oli vain yksi koirakko, joka suoriutui radasta nollatuloksella, kertoo kaiken lajin luonteesta… Hylsyjä ja virhepisteitä ropisee, kun vauhti on hurjaa ja siinä lennossa pitää suorittaa esteitäkin. Loistava laji meikäläisen ilopillerille 🙂

Minna & vauhti-Manta