Lompsa hukassa? Nade löytää sen!

Nade pääsi viime syksynä kokeilemaan ihan uutta juttua, kun se ilmoittautui tyttärensä Nupun kanssa koirakouluun esine-etsinnän alkeet –kurssille. Kentältä piti etsiä lapasia, lompakkoja ja muuta kamaa, joita ihminen oli kädessään pitänyt ja sitten sinne hukannut. Tavarat piti tuoda matelle, joka vaihtoi ne namiin. Prikulleen Nadelle sopiva leikki! Nade tykkää.

Nade ilmoittautuikin sitten jatkokurssille, ja tämän jälkeen kevään kestävään valmennusryhmään. Harjoituksissa opeteltiin etsimään erilaisia tavaroita. Vaikeimpia olivat pienet metalliset esineet, kuten pikkulusikat. Kotona harjoiteltiin vaikka millä. Esineet voivat olla mitä tahansa, ja matelta hukkui huusholliin milloin verenpainemittari, milloin kuulakärkikynä tai pyykkipoika.

Kesällä ulkona treenattiin jo ihan kunnollisessa etsintäruudussa. Etsittävä alue tallattiin ristiin ja rastiin, jotta Nade tietäisi, mistä kannattaa hakea. Treeneissä käytettiin helppoja juttuja, kuten nahkaisia lompakkoja ja omaa noutokapulaa. Tosin pikkuisten kukkaroiden erottaminen heinän keskeltä ei ole helppo juttu, on pakko käyttää nenää, koska eihän niitä voi nähdä.

Aurinkoisella säällä viilennysviitta auttaa jaksamaan treenin läpi. Jos nimittäin joutuu liikaa läähättämään, nenänkäyttö jää puutteelliseksi, eikä mitään löydy. Ja sitten pitää napata maasta kaarnaa tai oksa, jospa se kelpaisi matelle!

Tämä touhu on kehitetty palveluskoirien esineruudusta. Bostonille ei kannata tehdä mitään sakemannin kokoista aluetta, ainakaan alkuun. Sitten, kun koira osaa tehdä hommia, etsintäaluetta voi laajentaa ja laittaa sinne haastavampia esineitä.

Tositoimiin Nade ei ole vielä päässyt, koska matte pitää oikeasta lompakostaan hyvää huolta, avaimista puhumattakaan… Nuppu on jatkanut treenailua kotosalla koska voihan niitä tavaroita kotiinkin hukata. Se on erikoistunut parittomiin sukkiin. Niitähän kaikilta löytyy.

Nade ja Nuppu suosittelevat tätä hyödyllistä leikkiä kaikille nenäilystä kiinnostuneille bostoneille!